Rakennukseen suunnitellut tilat ja toiminnot
Asunnot suunnitellaan palvelemaan asukkaiden tarpeita eri elämänvaiheissa. Valikoimaan sisältyy yksinasujille ja pariskunnille soveltuvia yksiöitä ja kaksioita, 3-4 huoneen perheasuntoja sekä mahdollisesti muutama suurempi ryhmäasunto, jos niille vaikuttaisi olevan kysyntää. Taloon suunnitellaan myös tiloja, jotka palvelevat hoivan ja kotisairaanhoidon järjestämisessä sitä tarvitseville asukkaille. Asuntojen kokonaismääräksi on alustavasti arvioitu noin 60.
Asumista tukevat asemakaavan minimimääräyksiä suuremmat asukkaiden yhteiskäyttötilat. Hyvin varustetullut, monipuoliset ja viihtyisät yhteiskäyttötilat mahdollistavat sen, että ainakin osa asunnoista voi olla tavanomaista pienempiä, jolloin asuntojen kokonaiskustannukset pysyvät hallinnassa. Esimerkiksi asuntokohtaiset saunat voidaan korvata riittävällä määrällä laadukkaita yhteissaunoja, jotka pääsääntöisesti tulevat sijaitsemaan suunniteltujen kattopuutarhojen ja -terassien yhteydessä rakennuksen katolla. Taloon voidaan rakentaa myös yksi tai useampia vierashuoneita, jotka korvaavat asuntokohtaisten vierashuoneiden tarpeen ja joita voidaan muun käytön puuttuessa vuokrata lyhytaikaiseen yöpymiskäyttöön myös muille.
Korttelin katutasoon voidaan suunnitella liiketiloja sellaisille toiminnoille, jotka tukevat sekä korttelin omien että alueen muiden asukkaiden palveluja. Tiloissa voi toimia esimerkiksi päiväkoti, kahvila, erilaisia hoito-, koti- ja hyvinvointipalveluja tarjoavia yrityksiä, etätyö/co-working tiloja ja palveluja jne. Tilojen vuokralaisina voivat olla asukkaiden muodostamat yhteisöt (ml. mahdolliset työosuuskunnat) tai ulkopuoliset yrittäjät.
Parkkipaikkojen ja niitä tarvitsevien autojen määrä pyritään minimoimaan yhteiskäyttöön tulevien autojen hankinnalla tai sopimuksilla niitä tarjoavien palveluyrittäjien kanssa. Kuten muussakin korttelin suunnittelussa, ekologiset näkökulmat pyritään tässäkin ottamaan huomioon esimerkiksi panostamalla sähköautoihin ja niiden latauspisteisiin.
Lähtökohtana tilojen suunnittelussa on mahdollistaa luonteva, asukkaiden ja sukupolvien välinen kohtaaminen, yhteisöllisyyden ja keskinäisen avun verkostojen vahvistaminen sekä tilojen viihtyisyys, monipuolisuus ja joustavuus. Ideana on tarjota puitteet elämälle ”yksilönä yhteisössä”. Talon tulevat asukkaat voivat osallistua alusta asti hankkeen arkkitehdin ja rakennuttajan kanssa tilojen ideointiin ja suunnitteluun, jolloin ne myös koetaan omiksi. Prosessi suunnitellaan ja hallitaan niin, että suunnittelu saadaan vietyä läpi tehokkaasti samalla kun tulevat asukkaat pystyvät siihen aidosti vaikuttamaan. Kaavan minimivaatimuksen ylittävien asukkaiden yhteiskäyttötilojen kokonaispinta-alaksi on alustavasti arvioitu noin 5% koko talon kerrosalasta.
Kolme keskeistä kysymystä, jotka ohjaavat suunnittelua ovat:
- Millaista sosiaalista elämää halutaan kortteliin
- Millaisilla fyysisillä ratkaisuilla luodaan sille hyvät edellytykset
- Millaiset ekologiset ja taloudelliset reunaehdot suunnittelussa on huomioitava
Talon rakenteelliset ratkaisut
Rakennukset suunnitellaan niin, että ne energiatehokkuutensa ja muun ekologisuutensa osalta täyttävät kaikki voimassa olevat määräykset tai ylittävät ne, jos ratkaisut ovat teknisesti ja taloudellisesti perusteltavissa. Tässä yhteydessä tutkitaan myös puurakentamisen mahdollisuuksia.
Kortteliin 49337 muodostuu luonnostaan rauhallinen ja lapsiystävällinen sisäpiha, jonka viihtyisyyteen, toiminnallisuuteen, esteettisyyteen ja vehreyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi pyritään esim. kattoterassien ja sinne sijoitettavien tilojen osalta hyödyntämään merellisen maiseman terveyttävää, voimaannuttavaa ja asukkaiden asumisviihtyvyyttä lisäävää vaikutusta.
Asuntojen ja asukkaiden yhteiskäyttötilojen suunnittelussa otetaan huomioon niiden muunneltavuus, joustavuus ja esteettömyys. Kortteliin tulevat liiketilat pyritään sijoittamaan mahdollisimman otollisiin paikkoihin alueen asukkaiden käyttämien kulkuväylien kannalta.
Hankkeen yhteistyökumppanit
Hankkeen jatkosuunnittelun ja toteutuksen yhteistyökumppaneina toimii Y-säätiö konserni sen omistama M2-Kodit sekä arkkitehtitoimisto Tafkaoo Architects.
Y-säätiö-konserni on Suomen neljänneksi suurin vuokra-asuntoja tarjoava vuokranantaja. Yleishyödyllisenä ja poliittisesti sitoutumattomana toimijana, Y-säätiö-konsernin missiona on edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, vähentää asunnottomuutta ja edistää sosiaalisten ja taloudellisten elämän edellytysten toteutumista tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja suomalaisissa kasvukeskuksissa, joissa kohtuuhintaisista asunnoista on pula. Konserni omistaa yli 16,700 vuokra-asuntoa yli 50 paikkakunnalla ympäri Suomea, joista erityisryhmille tarkoitettuja Y-Kotien vuokra-asuntoja noin 6,500 ja M2-koteja yli 10,000.
Tafkaoo Architects tiimin tavoitteena on kehittää asuntorakentamista soveltamalla hyväksi havaittuja kansainvälisiä käytäntöjä mm. kustannusvastuullisen arkkitehtisuunnittelun, kokonaiskestävän kohtuuhintaisen asumisen (ns. Vienna Model) ja hallitun osallistamisen aloilla. Yrityksen toimistot ja kokemukset kohtuuhintaisesta rakentamisesta Berliinissä, Helsingissä, Wienissä, Winterthurissa ja Zürichissä tukevat kunnianhimoisia paikallisia ratkaisuja, jotka hyödyntävät monipuolista kokemusta omaavan kansainvälisen tiimin osaamista. Suunnittelussa tullaan hyödyntämään hankkeessa mukana olevien erityyppisten toimijoiden synenergiaetuja ja vuosien varrella keräämää tietoa ja kontaktiverkostoja liittyen muiden kohtuuhintaista rakentamista edistävien innovatiivisten rakennushankkeiden teknisiin ratkaisuihin, niissä toteutettujen asukkaiden yhteistilojen ja viherrakentamisratkaisujen suunnitteluun, toteutukseen ja käyttökokemuksiin sekä tulevien asukkaiden osallistamiseen jo suunnitteluvaiheessa.
Hankkeen etenemistä dokumentoidaan ja kerättyjä kokemuksia analysoidaan, jotta tietoa saadaan tuotettua mahdollisten myöhempien samantyyppisten hankkeiden käyttöön. Tähän liittyen pyritään tekemään yhteistyötä myös alan korkeakoulujen sekä ekologisen rakentamisen, aktiivisen ikääntymisen ja urbaanin yhteisöllisyyden tutkijoiden kanssa.
Hankkeen hallinto ja rahoitus
Hankkeen rakennuttajana toimii Athos ry/rf:n ja Y-säätiön yhdessä perustama asunto-osuuskunta.
Hankkeen rahoituksessa hyödynnetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) asunto-osuuskuntahankkeille soveltuvaa takauslainaa, jonka edellytyksenä on, että asuntoja hallinnoidaan vuokra-asuntoina vähintään 20 vuotta rakennuksen valmistumisesta. Tämän jälkeen asukkaat voivat lunastaa asunnon itselleen tai asunto-osuuskunta voi jatkaa niiden hallinnoimista vuokra-asuntoina. Tähän liittyvät osuuskunnan säännöt ja niissä määritellyt osuuskunnan hallinnointi ja yksityiskohtaiset rahoitusratkaisut tullaan viimeistelemään Y-säätiön ja ARA:n kanssa käytävien jatkokeskustelujen pohjalta.
Valitulla rahoitusratkaisuilla pyritään varmistamaan, että asunnot säilyvät kohtuuhintaisina myös jatkossa. Tavoitteena on luoda skaalattava ja monistettava konsepti sekä siihen liittyvä toiminta- ja rahoitusmalli, jota voidaan myöhemmin soveltaa myös muihin hankkeisiin.
Asuntojakaumassa ja asukasvalinnoissa yhtenä tärkeänä päämääränä on taata myös se, että yhteisössä on joka hetkellä riittävän laaja ikäjakautuma, mikä on edellytys keskinäisen avun toimivuudelle ja että asukkaiksi valittavat myös jakavat tämän tavoitteen.
